PUHETERAPIA
Puheterapia on kuntoutusta, joka tukee lapsen puheen, kielen ja kommunikoinnin kehitystä. Puheterapiaa saa Suomessa antaa vain laillistettu puheterapeutti, joka on opiskellut pääaineena logopediaa yliopistossa. Terapiassa vahvistetaan lapsen omaa ilmaisua, puheen ymmärtämistä ja vuorovaikutusta. Tavoitteena on edistää lapsen toimintakykyä arjen tilanteissa. Taitoja harjoitellaan leikin ja myönteisten kokemusten avulla. Olen perehtynyt neurovahvistavaan lähestymistapaan, joka ohjaa vahvasti työtapaani.
Miten puheterapiaan ohjaudutaan?
Alla on esitelty yksinkertaistettuna puheterapiaan hakeutumisen vaiheet. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla voi olla erilaisia tapoja päästä puheterapiaan.
1. Huoli lapsen puheen, kielen tai vuorovaikutuksen taidoista herää kotona, päiväkodissa tai neuvolassa.
2. Lapsi saa lähetteen puheterapeutin arvioon.
3. Hyvinvointialueen puheterapeutti tekee arvion, jonka perusteella tehdään päätös puheterapiasuosituksesta:
A) Ei puheterapian tarvetta, tai tilannetta jäädään seuraamaan
B) Tarve puheterapialle -> Lapsi voi saada jakson hyvinvointialueelta TAI ostopalveluna eli maksusitoumuksella yksityisellä palveluntuottajalla
C) Tarve pitkäkestoiselle puheterapialle ja/tai laajemmille tutkimuksille -> Lapsi ohjataan erikoissairaanhoidon arvioon esimerkiksi foniatrialle tai lastenneurologialle
4. Jos terapia toteutuu ostopalveluna, perhe saa maksusitoumuksen sovitun mittaiselle puheterapiajaksolle (esim. 10 x 45min). Hyvinvointialueelta ohjataan perhe tietylle ostopalvelupuheterapeutille. Joillain hyvinvointialueilla on käytössä palveluseteli, jolloin perhe itse etsii sopivan puheterapeutin.
5. Kelan puheterapiaan tarvitaan kuntoutussuunnitelma erikoissairaanhoidosta. Perhe etsii itselleen sopivan terapeutin ja tekee hakemuksen vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kela myöntää puheterapian 1-1,5 vuodeksi kerrallaan, ja siihen voi hakea jatkoa.
Miten puheterapiaprosessi etenee?
Kaikilla terapiajaksoilla toistuvat tietyt asiat tavoitteiden asettelusta palautekeskusteluun. Seuraavassa esittelen omaa toimintatapaani.
1. Tutustuminen ja alkukartoitus: Tutustun lapseen rauhassa ja selvitän yhteistyössä lähiaikuisten kanssa lapsen vahvuudet, haasteet ja tuen tarpeet.
2. Tavoitteiden asettaminen: Laadimme lähiaikuisten kanssa yhteistyössä selkeät arkeen nivotut tavoitteet.
3. Terapiajakso: Harjoittelemme taitoja terapiakäynneillä. Käynnit voivat toteutua kotona, päiväkodissa, koulussa tai vastaanotolla.
4. Yhteistyö arjessa: Puheterapia sisältää kotikuntoutusohjeita, ja esimerkiksi päiväkodissa voidaan yhdessä miettiä, miten lasta parhaiten voidaan tukea arjessa. Voin osallistua tarpeen mukaan esimerkiksi vasu-palaveriin.
5. Seuranta ja arviointi: Seuraan lapsen edistymistä aktiivisesi jakson aikana, ja tavoitteita muokataan tarvittaessa. Jakson lopussa pidetään palautekeskustelu, jolloin myös mietitään jatkosuunnitelmaa, kuten sitä, tarvitseeko lapsi lisää puheterapiaa.